Miksi valtaosa yrityksistä päätyy valitsemaan kokemuksen potentiaalin sijasta?

Vastauksena on useimmiten vajavainen ymmärrys potentiaalista. Kokemus on validoitu useita tuhansia kertoja tuovan arvoa, mutta miksi potentiaalia ei osata mitata? Tässä blogikirjoituksessa haluan käydä läpi ajatuksia siitä, miksi kehitystyö ja tulevaisuudensuunnitelmat ovat monesti parempi perustaa potentiaalille kuin kokemukselle.

Miettiessä tulevaisuutta pelkästään kokemuksen näkökulmasta, on paras ratkaisu käyttää prosessissa koneälyä. Kaikki historiaosaaminen on mahdollista tiivistää datasettiin, jonka kone käy läpi minuuteissa ja antaa parhaat toimintamallit tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ikävä kyllä ole peilikuva historian onnistumisille tai epäonnistumisille. Tulevaisuus perustuu innovaatioon ja tulevaisuuden ennustamisen kykyyn. Onko tässä yhteydessä historialla merkitystä? – On varmasti jossain määrin, mutta sitäkin arvokkaampaa on kyky hyödyntää trendejä ja ymmärtää tulevaisuutta – ja kuka paremmin ymmärtää nykyhetkeä ja tulevaisuutta kuin nuoret?

Konkretia aukeaa esimerkein, joten kuvitellaan esimerkiksi työnantajamielikuvan kehittämistä. Työnantajamielikuvalla pyritään houkuttelemaan parhaat työntekijät töihin juuri omaan yritykseen. Tätä tulee miettiä muutamasta eri näkökulmasta: ensimmäiseksi, miten löydetään ja houkutellaan kovan kokemuksen omaavia osaajia ja toiseksi, miten löydetään ja houkutellaan tulevaisuuden kovimpia ammattilaisia (eli tämän hetken nuoria opiskelijoita). Näistä jälkimmäisessä opiskelijat ovat parhaita kertomaan omasta näkökulmastaan ne asiat, joita he ottavat huomioon yritysten arvoissa, kulttuurissa, viestinnässä, strategiassa ja yleisessä brändissä, miettiessään omia tulevaisuuden työpaikkojaan ja mahdollisuuksiaan. Nuoret ovat myös parhaita auttamaan yrityksiä kehittämään mm. perehdytys- ja koulutuskäytänteitä vastaamaan nykyaikaisia tarpeita (teknologian hyödyntäminen, prosessien tehokkuus jne.)

Toisena esimerkkinä voidaan miettiä näitä nuoria opiskelijoita tulevaisuuden asiakkaina. Korkeakoulusta valmistuvat nuoret tulevat olemaan melko nopealla aikavälillä yksi suurimmista kuluttajaryhmistä, ja tämä on otettava huomioon jo nyt mietittäessä ostopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Nämä nuoret ovat parhaita kertomaan ja selvittämään yrityksille mm. tavat, joilla heidät parhaiten tavoittaa markkinoinnin keinoin (oikeat kanavat, viestinnän sisältö jne.), sekä tekijät, jotka vaikuttavat heidän ostopäätöksiinsä eniten (ekologisuus, trendien tärkeys, word-of-mouth/viraalius eri kanavissa). Tätä ymmärrystä voidaan kerätä monella tapaa, mutta tehokkaimmin se saadaan hyvin suunnitellulla ja tehokkaalla projektilla, jossa tiimi rakennetaan tukemaan moninaisuutta ja erilaisia näkökulmia, ja jonka jäsenet koostuu juuri kyseisestä kohderyhmästä.

Nuoret opiskelijat omaavat jotain, jota yritykset eivät voi kovinkaan helposti mistään rekrytoida; alan osaamista ja kykyä ymmärtää nykyhetkeä sekä tulevaisuutta. Nämä kaksi aspektia yhdistäen saadaan arvoa, jota on miltein mahdotonta tuottaa muin tavoin. Parhaassa tapauksessa tietysti yhdistetään kokemus, innokkuus ja potentiaali. Mutta miten tämä voidaan tehdä ilman liikaa rajoittamista, isoja investointeja tai epäonnistumisia?

Lenz on kehittänyt konseptin, jossa opiskelijoista rakennettu poikkitieteellinen tiimi tekee töitä sovitun toimeksiannon eteen, huomioiden tulevaisuusaspektin kokeneen, asiakasyrityksestä ulkopuolisen projektipäällikön ohjauksessa, joka osaa ohjata nuoria sovittuihin tavoitteisiin. Tällä mallilla nuorien innovatiivisuutta ei rajoiteta liikaa yrityksen aikaisempien toimintamallien mukaan, vaan pystytään löytämään toimialalta uusia mahdollisuuksia ilman puolueellisuutta ja yrityksen asettamia liiallisia rajoja. Tarkoitus on aina tärkein, ja tavoitteet pitää olla rakennettu tulevaisuuden kasvun ja ymmärryksen tukemiseen.

Lukuisia keskusteluja yritysten kanssa käyneenä on käynyt selväksi, että yritykset joko jo nyt panostavat tai ainakin miettivät sitä miten voisivat kehittää omaa työnantajamielikuvaa, sekä sitä, miten nuorille myydään tehokkaimmin. Suurin osa ei kuitenkaan ole ajatellut laajemmin nuorten hyödyntämisen potentiaalia, vaikka nuoret edustavat juuri niitä ryhmiä, niin työntekijöissä kuin myös loppukäyttäjissä, joihin näillä kehityshankkeilla ja uudistuksilla pyritään vaikuttamaan. Lenzin konsepti antaa täydellisen mahdollisuuden hyödyntää juuri tätä kohderyhmää kehitystyössä. Kuka aihetta paremmin ymmärtäisi tai osaisi kehittää kuin kohderyhmän jäsenet itse? Nyt jos koskaan on siis viimeistään lähdettävä hyödyntämään tehokkaammin nuorten potentiaalia.

Kirjoituksessa esitetyt esimerkit ovat vain jäävuoren huippu mahdollisuuksista, joita innokas opiskelijatiimi voi yritykselle jopa yrityksen nykyisiä mahdollisuuksia paremmin tuottaa. Jokainen projekti suunnitellaan aina asiakkaan tarpeen mukaan, ja Lenzin asiantuntija voi myös auttaa yrityksiä ymmärtämään nuorten potentiaalin mahdollisuuksia paremmin yhteisen keskustelun kautta.

Keskustelen aiheesta mielelläni kanssasi lisää!