Tutustu Havatorille toteutettuun ERP-projektiin

Lenz toteutti keväällä 2023 projektin Havatorille, joka oli ottamassa käyttöön uutta toiminnanohjausjärjestelmää ja siihen liittyvää mobiilisovellusta. Lenzin tarjosi tukipalvelua mobiilisovelluksen käyttäjille suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lenz rekrytoi kuuden henkilön poikkitieteellisen opiskelijatiimin vastaamaan projektin tarpeisiin. Tiimin rekrytoinnista ja ohjauksesta vastasi Amanda Pösö Lenziltä.

Tässä blogipostauksessa esittelemme kaksi taitavaa, innostusta ja potentiaalia huokuvaa projektitiimiläistä, Frejan ja Sofian. Lisäksi kuulemme myös mitä Stefan Wollsten, Havatorin Head of PMO, tuumii yhteistyöstä Lenzin ja Lenzin rekrytoimien opiskelijoiden kanssa.

Freja Teijonsalo opiskelee informaatioverkostoja, yhdistäen talouden, tekniikan ja viestinnän.

Freja Teijonsalo opiskelee informaatioverkostoja, yhdistäen talouden, tekniikan ja viestinnän.

Sofia Lindberg puolestaan opiskelee geologiaa ja mineralogiaa sekä tavoittelee toista tutkintoa viestinnästä.

Sofia Lindberg puolestaan opiskelee geologiaa ja mineralogiaa sekä tavoittelee toista tutkintoa viestinnästä.

Sofia Lindberg puolestaan opiskelee geologiaa ja mineralogiaa sekä tavoittelee toista tutkintoa viestinnästä.

Freja Teijonsalo opiskelee informaatioverkostoja, yhdistäen talouden, tekniikan ja viestinnän.

Molemmat puhuvat erinomaisesti suomea, ruotsia ja englantia, mikä oli projektin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Heidän intohimonsa viestintään ja halunsa oppia uutta teki heistä arvokkaan osan projektitiimiä!

Stefan, mikä sai Havatorin valitsemaan Lenzin yhteistyökumppaniksi ERP-projektiin?

Tarvitsimme yhteistyökumppanin, joka pystyi nopeasti ja kustannustehokkaasti reagoimaan meidän tarpeisiin.

Tarvitsimme yhteistyökumppanin, joka pystyi nopeasti ja kustannustehokkaasti reagoimaan meidän tarpeisiin.

Tarvitsimme yhteistyökumppanin, joka pystyi nopeasti ja kustannustehokkaasti reagoimaan meidän tarpeisiin.

Miten yhteistyö Lenzin kanssa mielestäsi sujui?

Lenzillä oli hyvin ammattimainen ja proaktiivinen ote läpi linjan ja kyky vastata muuttuviin resurssitarpeisiin nopeasti.

Kuva: Havator, kuvaaja: Jarno Vuorinen

Mikä sai teidät, Freja ja Sofia, kiinnostumaan Lenzistä ja hakemaan Havatorin ERP-projektiin?

Freja: Lenzissä minua kiinnosti heti alusta alkaen Lenzin tapa lähestyä opiskelijoita ja rekrytointia. Mielestäni Lenz oli tunnistanut hyvin yleisen haasteen opiskelijoiden työnhaussa ja tarjosi siihen erinomaista ratkaisua projekteissaan.

Olin innoissani mahdollisuudesta päästä hyödyntämään opintojani ja näkemään käytännössä, miten viestintä yhdistyy tekniikkaan. Lisäksi projektissa korostui uuden oppiminen. Tutustuimme ensin itse uuteen ERP-järjestelmään, jotta pystyimme sen jälkeen tukea Havatorin työntekijöitä järjestelmän käyttöönotossa.

Uskoin, että Havatorin projektissa on mahdollista saada vastuuta, tehdä merkityksellistä ja lisäarvoa tuottavaa työtä heti projektin alusta alkaen. Koen olevani parhaimmillani oppiessani uutta, mikä myös antoi lisäpotkua ja intoa heti projektin alusta asti.

Sofia: Lenz pystyi tarjoamaan minulle uusia haasteita, enemmän vastuuta ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamistani. Jo työhaastattelun aikana Lenz osoitti, että heillä on ymmärrystä työn ja opiskelujen yhteensovittamisesta.

Havator-projektiin päätin mennä mukaan, koska viestintä on kiinnostanut minua jo pidemmän aikaa. Halusin myös kokeilla jotain uutta ja kiinnostavaa sekä päästä kehittämään ja auttamaan Havatoria uuden sovelluksen käyttöönotossa.

Millaisia ajatuksia Lenzin opiskelijarekrytointiprosessi teissä herätti?

Freja: Lenzin opiskelijarekrytointiprosessi oli yksi tekijöistä, joka herätti mielenkiintoni Lenziä kohtaan. Prosessi käsitteli mielestäni nerokkaasti merkittävää haastetta opiskelijoiden keskuudessa, nimittäin ensimmäisen merkittävän työn saamista, kun suuri osa työpaikoista edellyttää aiempaa kokemusta.

Ilahduin siitä, että joku on tarttunut tähän haasteeseen ja on halunnut panostaa rekrytointiprosessiin, jossa pyritään tunnistamaan potentiaalia eikä pelkästään aiempaa kokemusta.

Samalla yllätyin itse siitä, että koin rekrytointiprosessin myös hieman haastavaksi. Olin tottunut listaamaan aikaisempia kokemuksia ja olikin yllättävän vaikeaa keskittyä oman potentiaalin konkretisoimiseen ja esille tuomiseen.

Koen, kuten varmasti moni muukin, että on vaikea kehua itseään ja korostaa potentiaaliaan. On helpompaa näyttää osaamistaan luettelemalla, mitä on aiemmin tehnyt, jolloin rekrytoija itse voi huomata, missä hakija on taitava. Se tuntuu jostain syystä vähemmän kerskailulta.

Sofia: Itse kuulin Lenzistä ystävältäni, joka kertoi minusta projektin vetäjälle Amandalle, joka kutsui minut etäkeskusteluun. Tämä teki rekrytointiprosessista todella helpon ja mukavan. Työhaastattelu on myös mukavan rento. On motivoivaa hakea, kun tietää että ei tarvitse pistää tuntikausia työhakemuksen tekemiseen ja cv ei määritä saako työn vai ei.

Millaisia ajatuksia Lenzin opiskelijarekrytointi-prosessi teissä herätti?

Freja: Lenzin opiskelijarekrytointiprosessi oli yksi tekijöistä, joka herätti mielenkiintoni Lenziä kohtaan. Prosessi käsitteli mielestäni nerokkaasti merkittävää haastetta opiskelijoiden keskuudessa, nimittäin ensimmäisen merkittävän työn saamista, kun suuri osa työpaikoista edellyttää aiempaa kokemusta.

Ilahduin siitä, että joku on tarttunut tähän haasteeseen ja on halunnut panostaa rekrytointiprosessiin, jossa pyritään tunnistamaan potentiaalia eikä pelkästään aiempaa kokemusta.

Samalla yllätyin itse siitä, että koin rekrytointiprosessin myös hieman haastavaksi. Olin tottunut listaamaan aikaisempia kokemuksia ja olikin yllättävän vaikeaa keskittyä oman potentiaalin konkretisoimiseen ja esille tuomiseen.

Koen, kuten varmasti moni muukin, että on vaikea kehua itseään ja korostaa potentiaaliaan. On helpompaa näyttää osaamistaan luettelemalla, mitä on aiemmin tehnyt, jolloin rekrytoija itse voi huomata, missä hakija on taitava. Se tuntuu jostain syystä vähemmän kerskailulta.

Sofia: Itse kuulin Lenzistä ystävältäni, joka kertoi minusta projektin vetäjälle Amandalle, joka kutsui minut etäkeskusteluun. Tämä teki rekrytointiprosessista todella helpon ja mukavan. Työhaastattelu on myös mukavan rento. On motivoivaa hakea, kun tietää että ei tarvitse pistää tuntikausia työhakemuksen tekemiseen ja cv ei määritä saako työn vai ei.

Mitä tykkäsitte Havatorin työskentelystä? Mikä oli kaikista arvokkain oppi tästä työkokemuksesta?

Freja: Havatorilla työskentely oli todella antoisaa ja koin ettei meitä opiskelijoina koskaan aliarvioitu tai oletettu, ettemme saisi asioita hoidettua, koska meillä ei ole vielä niin paljon työkokemusta. Saamamme luotto tuntui erinomaiselta ja tämä kohotti myös itseluottamusta työtehtävissä.

Projektin edetessä myös konkretisoitui käytännössä, kuinka monimutkaisia softaprojektit voivat olla ja eteen voi tulla myös ennalta arvaamattomia haasteita.

Olin juuri edellisenä syksynä käynyt Software Engineering -kurssin, jossa projektien monimutkaisuutta ja tämän tuomia haasteita käsiteltiin, joten oli mielenkiintoista nähdä mitä se käytännössä tarkoittaa.

Huomasin myös eri osa-alueiden ymmärtämis- ja yhdistämiskyvyn merkityksen projektin kuluessa, mikä vahvisti uskoani omiin opintoihini. Informaatioverkostot painottavat laajan osaamisen vahvuutta ja sen avulla siltojen rakentamista eri osaamisten välille, minkä merkitys yritysmaailmassa on suuri.

Sofia: Havatorilla työskenteleminen oli rentoa ja mukavaa. Paljon tukea ja apua annettiin ja koulutukset olivat monipuolisia ja saimme aina vastaukset kysymyksiimme. Ohjeet sovelluksen käyttöön olivat myös selkeitä ja meidän työntekoa tuettiin ja yritettiin helpottaa mahdollisimman paljon. Oli myös hauskaa, kun pääsi käyttämään omaa äidinkieltä ruotsia firman sisällä.

Millä sanoilla kuvailisitte Havatorin yrityskulttuuria?

Freja: Koin, että meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi ja että Havatorin yrityskulttuurissa ymmärrys, mukautuvuus ja ystävällisyys ovat tärkeitä tekijöitä. Tuntui, että meitä arvostettiin ja se myös näytettiin meille.

Sofia: Samaistun täysin Frejan vastaukseen.

Havatorin projektissa edellytettiin ruotsin kielen taitoa. Mitä ruotsin kieli teille merkitsee?

Freja: Olen aina pitänyt monikielisyyttä suurena rikkautena. Uskon, että sekä suomen että ruotsin kielen oppiminen jo lapsena, on helpottanut muiden kielien oppimista merkittävästi. Sanoisin, että ruotsin kieli tuo myös yhteisöllisyyttä, sillä olemme vähemmistö Suomessa. Jollakin tasolla ruotsin puhuminen toisen ruotsinkielisen kanssa kai tuo meitä lähemmäksi toisiamme.

Merkittävämmäksi koen kuitenkin ruotsin osaamisen arvon kansainvälisellä tasolla. Ruotsi ja Suomi ovat sen verran läheisiä, että esimerkiksi suomalaisen yrityksen kansainvälistyessä Ruotsi on usein ensimmäinen kohde. Ruotsalaisten kanssa toimiessa heidän äidinkielensä omaaminen nostaa toiminnan arvoa. Useimmat arvostavat sitä, kun pystyy kommunikoimaan omalla äidinkielellään, vaikka sama onnistuisi myös englanniksi. Havator-projektissa oli hienoa, että tämä oltiin tunnistettu ja että sitä arvostettiin.

Sofia: On aina mukavaa, kun pääsee käyttämään omaa äidinkieltä töissä ja sitä myös arvostetaan. Suosin itse, että saan käyttää ja ilmaista itseäni ruotsiksi.

Ruotsin kieli on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja yritän oman kykyni ja rajojeni mukaan ajaa ruotsin kielen ja sen käyttäjien oikeuksia. Koen suurta yhteisöllisyyttä muiden suomenruotsalaisten kesken.

Millaisia taitoja ja osaamista olet ennättänyt kartuttamaan opiskelujen, työkokemuksen ja vapaa-ajan kautta?

Freja: Olen aina ollut aktiivinen yksilö ja sen ansiosta kartuttanut kokemuksia monelta eri suunnalta: ravintola-ala, elokuvat, muotinäytökset ja matematiikan opettaminen. Oma kiinnostukseni tehdä ja kokea paljon on myös saanut minut olemaan aktiivinen opiskelijayhteisössä.

Erityinen kokemus viime vuodelta oli teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush, jossa toimin Speaker Buddyna. Tämä tarkoitti sitä, että sain tehtäväkseni avustaa yhtä tapahtuman puhujaa Slushin ajan. Pääsin kehittämään organisointikykyjä ja vuorovaikutustaitoja.

Opinnoissani olen myös oppinut ohjelmoimaan, minkä ansiosta yleisimmät ohjelmointityökalut ja -kielet ovat minulle tuttuja. Erilaiset toimisto-ohjelmat ovat olleet koulunkäynnissäni jo aikaisin läsnä ja Office sekä Google ovat olleet eri vaiheissa käytössä.

Erityisempi ohjelma, joka lukeutuu suosikkeihini on Figma. Myös Adobe Illustratoria, jota pääsin käyttämään suunnitellessani erään hackathonin markkinointia oli mielenkiintoinen tuttavuus.

Kuva: Havator, kuvaaja: Jarno Vuorinen

Mitä osaamista tai taitoja haluatte kehittää entisestään tai minkä uuden oppiminen kiinnostaa? Mikä teitä innostaa ja inspiroi juuri nyt ammattimielessä?

Freja: Kaiken uuden oppiminen kiinnostaa! Olen tällä hetkellä keräämässä kokemuksia ja uusia, erilaisia näkemyksiä Australiassa, jossa suoritan vaihto-opintoni. Koen erittäin tärkeäksi ottaa kaikki irti tästä mahtavasta kokemuksesta ja pystyä oppimaan tästä mahdollisimman paljon.

Minulle olisi tärkeää osata valjastaa kokemukseni työhön ja pystyä tekemään työtä, jossa saisin jatkuvasti oivaltaa ja luoda uusia yhteyksiä asioiden välillä. Se on suurin inspiraationlähteeni. Koen, että erityisesti juuri nyt maailma on auki ja minulla on loputtomasti nähtävää, opittavaa, annettavaa ja tehtävää.

Sofia: Minua kiinnostaa tällä hetkellä media, sekä perinteinen että moderni media. Haluan oppia enemmän miten media toimii, sen monissa eri muodoissa ja sekä miten journalistiikka toimii. Haluan kehittää omaa osaamistani viestintään liittyviin kysymyksiin ja asioihin.

Haluaisin myös tehdä töitä ympäristöasioiden eteen yhdistäen opintoni viestintään. Tiedän, että haluan tulevaisuudessa tehdä töitä luonnon ja ympäristön parissa.

Stefan, miten kuvailisit Frejaa ja Sofiaa?

Molemmat ovat hyvin ammattimaisia ja helposti lähestyttäviä henkilöitä. Kyky oppia uusia asioita oli hyvinkin vahva. Erinomainen kielitaito on myös molempien vahvuus.

Entä millaisia vahvuuksia opiskelijatiimi toi Havatorin näkökulmasta projektiin?

Opiskelijat olivat hyvin proaktiivisia ja nälkäisiä oppimaan. He olivat myös avoimia ja palvelualttiita.

Millaisille yrityksille ja mihin tarpeeseen suosittelisit yhteistyötä Lenzin kanssa?

Kaikille, joilla on tarvetta väliaikaiseen tukiorganisaatioon.

Havator on vuonna 1956 perustettu nostopalveluita, erikoiskuljetuksia ja raskassiirtopalveluita tarjoava yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Tavoitteemme on olla kehityksen kärjessä, viedä tapaa tehdä asioita eteenpäin turvallisuutta ja tehokkuutta kehittäen, toimialan perinteitä unohtamatta. Konsernin liikevaihto on noin 100 MEUR, ja palveluksessamme on noin 500 ammattilaista. Lue lisää: havator.fi