Opiskelijarekrytoinnin ABC

Rekrytointi on yksi työelämän ikivihreitä keskustelunaiheita. Rekrytoinnin ympärille onkin rakentunut ihan oma ammattikuntansa, joka edellyttää tietynlaista asiantuntijuutta. Siitä huolimatta rekrytointiin ei ole löytynyt yhtä ainoaa toimivaa tapaa: jokainen rekry onkin tavalla tai toisella erilainen. 

Rekrytoinnin arkkityyppi rakentuu kuitenkin seuraavista elementeistä:

  • Ansioluettelo eli CV, jossa tuodaan esille seuraavia asioita
    • Koulutus
    • Työkokemus
    • Osaaminen
  • Hakemuskirje, jossa tuodaan esille seuraavia asioita
    • Oma persoona
    • Omat kiinnostuksenkohteet
    • Kiinnostus työtehtävää kohtaan
    • Täsmennykset CV:seen
  • Työhaastattelu

Tämä arkkityyppi on yleisesti todettu melko toimivaksi ja siksi se onkin erilaisissa muodoissa käytetty valtaosassa rekrytointeja. Kaavamaisessa rekrytoinnissa on kuitenkin huomattu ennen kaikkea yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia ja esimerkiksi anonyymi rekrytointi on kasvava trendi. Rekrytointia tuleekin ehdottomasti viedä oikeudenmukaisempaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan. 

Erityisesti näin opiskelijan näkökulmasta suurin epäoikeudenmukaisuuden lähde rekrytoinnissa on työkokemuksen tarpeeton painottaminen. Opiskelijoilla usein on melko vähän työkokemusta, varsinkaan omalta alalta. Tuntuu, että CV:tä ja työkokemusta kysytään välillä vain siksi, että se nyt vaan on tapana. Opiskelijaa rekrytoidessa kannattaa miettiä, että mitä lisäarvoa työkokemuksen kysyminen oikeastaan edes tuo. Tuohon kysymykseen Lenz on löytänyt vastauksen, jonka pohjalta on syntynyt Lenzin ydinidea:

“What students might lack in work experience, they make up in their potential and enthusiasm”


Työkokemuksen sijaan Lenzin hakuprossesissa painotetaan esimerkiksi sitä, millaisena itse hakija näkee maailman, miten hän haluaa kehittyä ja mitkä ovat hänen suurimmat intohimonsa. Hakemus pohjautuu siis ennen kaikkea hakijan tulevaisuusorientoituneisuuteen, arvoihin ja innostuksen kohteisiin. Koska hakemus tehdään vastaamalla useaan lyhyempään kysymykseen esseemuotoisesti, pääsee omaa tulevaisuutta ja unelmia tarkastelemaan useasta eri näkökulmasta.

Ehkä parasta Lenzille hakiessa on se, että vaikka hakija ei olisi päässyt rekryprosessissa jatkoon, toivomme pystyneemme tarjoamaan jotain aidosti hyödyllistä tästä itsereflektiosta. Siinä on mielestämme onnistuneen ja hyvän rekrytointiprosessin ydin. Asiantuntijatehtäviin rekrytoidessa on erinomainen tapa kysyä kysymyksiä, joiden kautta täsmennetään tai tuodaan uutta näkökulmaa omaan asiantuntijuuteen – myös työkokemuksen kautta. Opiskelijoiden osalta monella oma ammatti-identiteetti, puhumattakaan asiantuntijuudesta, voi kuitenkin olla vasta muotoutumassa. Siksi juuri Lenzin tulevaisuuteen orientoitunut hakuprosessi on erityisen hyvä, sillä se on opiskelijoiden laatima ja tehty opiskelijat mielessä pitäen.


Toki nyt puhutaan ainoastaan hakemuksen ensimmäisestä, kirjallisesta vaiheesta. Eikä Lenzinkään hakuprosessi ole täydellinen tai ainoa oikea tapa rekrytoida opiskelijoita. Se mitä koitamme sanoa, on että varsinkin kokemattomamman opiskelijan perspektiivistä työnhaku on haastavaa. Opiskelijoita rekryttäessä tulisi fokusoitua vähemmän työkokemukseen. Ihan jo siksikin, että erityisesti oman alan työkokemus voi jakautua opiskelijoiden keskuudessa hyvinkin epätasaisesti. Sen sijaan fokuksen tulisi olla siinä palavassa innostuksessa ja intohimossa, mikä opiskelijoilla on.

“Kunhan vain saisin sen yhden näytön paikan… Sen yhden kerran jalan oven väliin… Sen yhden merkinnän CV:seen oman alan tehtävistä…”

Näitä ajatuksia monet meille hakeneet opiskelijat ovat mielessään pallotelleet ja epävarmuus omasta osaamisesta, ammatti-identiteetistä ja tulevaisuudesta on ollut usein läsnä. Tietenkään kokemuspohjainen rekrytointi ei ole ainoa syntipukki, mutta ei se asiaa ainakaan auta. Kun opiskelijoita rekrytoidessa nostetaan fokusta myös opiskelijan tulevaisuuteen ja intohimoon, on rekryprosessi opiskelijalle aidosti antoisa ja mieluisa. Uskomme vankasti, että monien suurempien organisaatioiden tulisi ottaa rekryprosessistamme tässä suhteessa mallia.